Anonim

Syynä ei ollut se, että ministeriö vastasi tietämättömyydestä tällaisen myynnin toteuttamisesta.

Valtiontalouden tarkastusvirasto on kritisoinut Qinetiq-yksityistämistä siitä, ettei se tarjoa vastinetta rahalle veronmaksajille.

Vuonna 2002 ministeriö päätti myydä osan valtion omistamasta t & k-organisaatiosta Qinetiqistä Yhdysvaltoihin sijoittautuneelle Carlyle-konsernille kaupalla, jonka pääministeri väitti Qinetiqin arvoksi olevan noin 500 miljoonaa puntaa.

n

Tarkastusviraston mielestä myynnistä olisi voitu taata suurempi tuotto, vaikka ministeriö ei hyväksy sitä.

Ensimmäinen kysymys oli yksinkertaisesti ajoituksen kysymys. Kun osakemarkkinat olivat paineessa, vuosi 2003 ei ollut ihanteellinen aika saada paras hinta Qinetiqille.

Kansallisen määräyksen tarkastajan mukaan hallitus päätti "edetä vaikeissa olosuhteissa sen sijaan, että yritetään maksimoida tuotot".

Prosessin alkaessa vuonna 2002 Qinetiqille tehtiin seitsemän tarjousta, joiden mukaan liiketoiminnan arvo oli 450–600 miljoonaa puntaa. Viimeisen kaupan mukaan Qinetiq oli vain 374 miljoonaa puntaa ja pääministeriö sai vain 155 miljoonaa puntaa Qinetiqin 37, 5 prosentin myynnistä. Sitten on olemassa erittäin suuret kannustinjärjestelmän maksut Qinetiq-ylimmille johtajille. NAO: n raportissa todettiin, että Qinetiqin kymmenen parhainta johtajaa sai 107 miljoonan punnan arvoiset osakkeet kelluessa, kun sijoitus oli hieman yli 500 000 puntaa.